[ ]
20.05.2008 - 15:48
Tyttärelläni oli pienenä hirveän ruma kirpputorilta ostettu nukkekoti. Sen oli joku isä nikkaroinut tytölleen ja maalannut jollakin maalinjämällä todella karmivan ruskeaksi. Aikanaan talo unohtui ullkakolle ja on maannut siellä odottamassa parempia päiviä. Eipä olisi taloraasku uskonut, että äidille iskee nukkekotihullutus ja talolla on vielä mahdollisuudet päästä uuteen ehompaan elämään.
Otin talon kunnostettavaksi jo viime syksynä ja perustyöt tein silloin. Sen jälkeen talo on odottanut sielua eli tarinaa ja asukkaita. Nyt talon tarina on alkanut elää mielessäni. Nämä kuvat ovat alkuvaiheesta ja lisää tulee kun sisustusta syntyy.

Ensimmäiseksi purin talon osiin.


Ruskea väri sai vaihtua hempeän vaaleanpunaiseen. Ikkunoiden yläpuolella olevat koristeet tein maalaamalla kakkupaperia useaan kertaan.


Talossa on neljä huonetta, jotka ovat tässä saaneet jo tapetit. Minusta on kamalan vaikeaa saada tapetteja siististi pieniin huoneisin. Tässä talossa kokeilin menetelmää, jossa liimasin tapetit muotoon leikatuille pahveille ja pahvit sitten seinille. Tulos oli siisti ja tapettien vaihtaminen käy kätevästi kun koko seinää ei ole liisteröity.


Rosellassa virtaa slaavilaista verta, joten olohuoneen sisustus on kultaa ja purppuraa.


Keittiöistäni tulee jostain syystä aina sinisiä. Olen mallannut tilaan Lidlistä ostamiani kalusteita, josta voi tuunaamalla saada ihan kivoja.


Yläkerran toinen huone on makuuhuone ja toiseen tulee Rosellan ompelimo.


Tästä tarina alkaa. Kesällä edistyminen voi olla hidasta, mutta kelläpä valmiissa maailmassa kiire olisi. Harrastuksen pääasia on antaa nautintoa eikä siihen kuulu aikataulutus.
16.05.2008 - 12:44
Keskustelupalstoilla olen huomannut usean henkilön kyselleen, että minne kaikki nukkekotiharrastajat ja ennen niin ahkerat kommentoijat ja blogien päivittäjät ovat yht´äkkiä kadonneet. Luulen että syynä on kevätaurinko. Itse huomaan, että vaikka ei harrastusinto ole mihinkään kadonnut, tuo kevät niin monta muuta tekemisen paikkaa, että mineily jää pakosta vähemmälle. Toisaalta olen myös tehnyt sen huomioin, että talven hämäinä iltoina ja sateisina päivinä (siis tuiskuisista ei voi tämän talven osalta puhua) on helpompi uppoutua miniväkerrykseen tai tietokoneen ääreen. Olen ollut havaitsevanani perheessäni lievää ja vähän ankarampaakin vihjailua siitä että eikö aurinkoisena päivänä ja valoisana iltana voisi tehdä jotain vaikka ulkona....
Onneksi sykysy tulee pian ja taas on aikaa väkertää minujuttuja (apua ei saa lyödä, nythän on siis vasta kevät, pidetään pitkä ja lämmin kesä rauhassa ja kerätään ideoita varastoon!)
Näin keväällä muuten huomaa miten eri vaiheessa kevät on eri puolilla Suomea. Viikko sitten tällä meidän korkeudellamme Kuopion seudulla ei vielä mikään vihertänyt,mutta Helsingissä oli jo kesä. Nytkin on ollut joka yö pakkasta ja muutama haalea krookus ja tulppaanin alku yrittää puskea kukkaa. Nurmi tosin vihertää vähän, mutta kylmää on!!!


16.05.2008 - 12:11
Eipä olisi huhtikuun vaihdolle löytynyt parempaa aihetta kuin kodinhoitohuone. Ainakin meidän kotimme näyttä kirkkaan kevätauringon valossa todella nuhjuiselta ja pölyiseltä. Saman ilmiön olen huomannut vallitsevan myös minimaailmassa. Samoin ainakin minulle iskee keväällä hillitön pyykinpesuinto kun kaikki tekstiilit tekee mieli raikastaa kevättuulessa.
Kokosin omaan vaihtopakkettiini netistä printattuja pesuainepaketteja. Pesuaineeksi laitoin suolaa, mutta liimasin saumat ilmeisen huolimattomasti kun ainakin minun laatikoitteni saumat vuosivat kun sain ne takaisin. Toivottavasti muilla vaihtoon osallistuneilla on jäänyt jonkin verran pulveria pyykkikoneeseenkin laitettavaksi.


Jouduin olemaan pari päivää sairaalassa ja sieltä annettiin minulle iltatoimia varten kertakäyttöinen hammasharja. Minulla oli oma mukana, mutta kivuista huolimatta huomasin heti harjan käyttömahdollisuudet miniaskartelussa ja pistin harjan laukkuuni. Näin syntyi sahaamalla ja liimaamalla vaihtoon lähettämäni pesuharjat.


Avasin kotiini tulleen vaihtopaketin heti etelänmatkalta tultuani molempien poikieni härrätessä vieressä (olisiko ollut vähän ikävä...). Tämän vuoksi sotkin saamani vaihtolahjat ja niiden lähettäjien nimet suloisesti sekaisin. Joudun siis nyt vain osoittamaan kiitokseni teille Katja,Kirsi,Saana,TiinaH, Anutiina,Kettuemo ja Elsa ja esittelemään hienot lahjani ilman nimiä.

Ruumiin puhtaudesta kaikki alkaa!


Pesuvadit odottavat saunareissua. Pyykkilauta on tarpeen kevätpyykillä ja muuten puhdasta tulee kunnon aineilla.


Kylpyhuone saa ihanan jaloille pehmeän maton ja auttavat niin vaatteiden kuin astioidenkin puunauksessa.


Viimeiseksi vielä lisää pyykkipulveria ja sifonetit keittiöön. Luuta ei jouda kauaa maassa makaamaan, kun nukkekodin kevätsiivous alkaa!



Kiitos kaikille vaihtoon osallisneille!
12.05.2008 - 22:31
Olen ilokseni saanut tänä talvena jakaa nukkekotiharrastustani ja siinä sivussa muutakin elämääni ystäväksi löytyneen Matin kanssa. Kun he Sirkkansa kanssa esittivät kutsun yhdistää lomamatkaan tutustumisen Järvenpään Prisman nukkekotinäyttelyn ja kyläilyyn, syntyi yhtenä lauantai-iltana pyykkiä ripustaessani ajatus kylätuomisista.
Siitä ajatuksesta syntyi sitten saunaa lämmittäessä ja pyhäaamun radio-ohjelmia kuunnellessa tällainen metsämaisema, johon olen yrittänyt rakentaa Matille tärkeitä asioita kuten kesäinen metsäluonto, kalastaminen, istuminen leirinuotiolla, lukeminen ja hyvä viini sekä oma kissa.


Koska inspiraatio iski lauantai-iltana, oli lahjan synnyttävä siitä, mitä kotona löytyy. Työhön oli päästävä heti ja suunnitelma syntyi siinä samalla kun rakensin maisemaa. Metsän rakensin Alkon viinilaatikkoon ja taustan synnytin puutarhalehtien sivuilta leikatuista maisemakuvista.


Tausta valmiina. kuvat eivät kylläkään olleet mitään erämaakuvia, mutta tästä oli lähdettävä.


Maastoa muotoilin kukkasienestä ja multakasan mullat liimasin kahvinporoista.


Nurmikko on viime kesänä kuivattua persiljaa ja tilliä. Koska ruuanlaitto ei ole koskaan minua kiinnostanut, en tunne minkäänlaista tuskaa mausteiden uusimuotoisista käyttötavoista.


Maisema alkaa hahmottua pikkuhiljaa.


Työpöydässäni on oikeastaan jotain nykytaiteellista installaatiota kun pääsen vauhtiin. Miten kaiken voikaan saada viidessä minuutissa näin uskomattomaan sotkuun...

 
Sotkun seasta kuoriutui kuitenkin jotakuinkin sellainen asetelma, jonka alkuidean olin lukemattomia nilkkasukkia ripustaessani mielessäni nähnyt.


Matilla on ollut kalaonnea, komea kala polskii sankossa ja onki on keritty talteen suurta kantoa vasten.Lapio on jäänyt multakasaan odottamaan seuraavan kalaretken matovaraston täydentämistä.


Kala pysyy viileänä kynttilägeeli-vedessä.


Matopurkin muotoilin tuikkukynttilän foliosta, etiketti on valmis printti ja lika kahvinporoa ja maalia.


Punomassani tuohikorissa iltahetken rauhoittumista nuotion ääressä odottavat kirja ja viinipullo.


Kissakin on päässyt mukaan kalastusretkelle ja nauttii laavun nurkassa illan viimeisistä auringonsäteistä. Sukulaisetkin valjastettiin remmiin kun salapoliisina selvitin Matin kissan väriä. Tarkistin kyläreissulla että osuin oikeaan.


Kuvasin valmista maisemaa ulkona ja omaa Hipsu-kissaani kiinnosti kovin aikuisen ihmisen hullutukset.


Hieroipa Hipsu vielä maalaiskissan tuoksuakin Matin ja Sirkan kaupunkikissan nuuhkittavaksi.

12.05.2008 - 11:25
Loma oli onnistunut, mutta oli myös ihanaa palata kotiin. Kunhan lapset on laskettu ja laukut purettu, palaan taas minijuttuihin. Kuvassa unikko, jotka loistivat kaikilla tienvarsilla ja hylkyniityillä.

02.05.2008 - 21:21
Tytin nukkekotisivut vaikenevat viikoksi sillä lähdemme rakkaani kanssa Kreikkaan lemmenlomalle.Eiköpähän siellä ennätä vähän vilkuilla miniasioitakin, mutta perästä kuuluu...