Sanansa pitäisi harkita aina tarkkaan. Yksi varomaton lause siitä, että voisin joskus sisustaa nukkekodin kummitytölleni Venlalle johti siis tähän. Lapsen vanhemmat, veljeni ja hänen vaimonsa ovat aikaan saavia ihmisiä ja niin heidän seuraavalla kyläreissullaan auton takaistuimelta ilmestyi sisustamista vaille valmis nukkekoti. Ja kummityttöni oli tässä vaiheessa ehkä noin vuoden ikäinen.

Tämän todella upeasti tehdyn talon toteutti Venlan isoukki.

Ehkä minäkin olen vähän yli-innokas kummitäti kun ostin Venlan taloon kalusteet jo yli vuosi sitten, eli lapsi oli silloin jotain kuusi kuukautta vanha.

Mietin kovasti, että en taida osata tehdä itse sellaisia kalusteita, joilla voi oikeasti leikkiä ja silloinpa silmiini sattui Lidlissä tällaiset oikeastaan aika mukavan leikittävän näköiset huonekalusetit.

Väri on kaikissa vähän yksitoikkoinen, mutta kestää varmaan maalattua puuta paremin vähän maisteluakin ja muodot kalusteissa ovat mukavan pyöreät ja aika tukevatekoisiltakin nämä vaikuttavat.

Jos nimittäin lapsi on perinyt sukuni geenejä niin ihan hipleät tavarat eivät ehyenä pysy.

Mökki sai rauhassa kököttää varaston nurkassa vuoden verran kunnes tammikuun pakkasilla sain pikkuvieraan. Laitoin Venlan testaamaan nukkekotia ja hämmästyttävän hyvin vajaa kaksivuotias neiti osasikin leikkiä kotia.

Vilma- serku oli tosin esimerkkinä ja kalustuskaverina

Koska nukkekotileikit näyttivät jo Venlalta sujuvan, otin talon valohoitoon olohuoneen lattialle, jossa se katsoi minua syyttävästi kaksi kuukautta. Koska Venlan syntymäpäiväjuhlat ovat ylihuomenna, on talossa ollut kuumeisen sisustamisen meininki viime päivät.

Kunhan juhlat on juhlittu, näytän mitä talolle tapahtui muutaman kiihkeän iltarupeaman aikana.

Ja niin, oikeasti tämä on ollut ihana tehtävä !